Hae tästä blogista

perjantai 18. helmikuuta 2011

Suvanto

No kuten arvata saattaa, mun dieetti ei ihan ole pitänyt sen GFG-kuurin päätyttyä. Tässä on pian kaksi viikkoa mennyt, ja eilen käytyäni vaa'alla voin kertoa, että kilon päässä ollaan lähtöpainosta ennen dieettiä!

Jospa vaikka ensi maanantaina sitten aloittaisi taas...Tällä viikolla söin kolme päivää putkeen kakkua, jota leivoin maanantaina ystävänpäiväksi, sitten on tullut käytyä ostamassa Punnitse & Säästä -kaupasta ihania suklaapäällysteisiä cashew-pähkinöitä, banaanilastuja, appelsiininkuoripaloja jne...Tosin olen kävellyt siihen kauppaan sen reilu 7,5 kilsaa, että se vähän antaa anteeksi. Tosin näillä pakkasilla yhtenä päivänä oli ihan pakko käyttää bussia.

Kyllä tämä taas tästä...Eikö niin?!

tiistai 8. helmikuuta 2011

Lumista tiistaipäivää!

Eilen selvisi, että meidän vaaka näyttää 900 g enemmän kuin anopin vaaka. Tässä valossa voidaan todeta, että ehkä se toissa viikkoinen punnituselämys oli positiivinen ja edistystä oli tapahtunut. Samaa ei voi sanoa viime viikosta, mutta nyt taas paremmalla mielellä, innolla, energialla jne mennään tämä viikko.

Eilen illalla tein taas tunnin lihaskuntotreenin. (Kirjaston dvd:t on myöhässä, täytyy kokeilla, josko lainat voisi uusia ettei velka kasva liian suureksi.) Aamulla kantelin päiväkotiin sellaista lähemmäs 20 kilon painoa (ulkovaatteet päällä) tuolla lumisohjossa ja -sateessa.

Lisäksi tänään JÄTIN RUOKAA ensimmäistä kertaa oikein kunnolla. Aloin olla, jo ihan täysi joten mitäpä sitä suotta itseensä ahtaamaan, jos ei ole enää nälkä. Söin lasagnea ja salaattia. Salaattiakin jäi melkopaljon yli mikä ei ehkä ihan hyvä juttu. Pitäisi opetella eroon siitä "lautanen on pakko syödä tyhjäksi" -tavasta, johon minut on lapsesta opetettu.

Paino on siinä 81-82 kg:n hujakoilla. Ensimmäinen välietappi olisi päästä alle 80 kilon.

-M-

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Paljastuksia

Vaikka lupasin teille, että kuvia en tule laittamaan itsestäni tänne, niin tänään sitten muutin mieleni. Pahoitteluni.

Mieheni innostui tekemään kuvakollaasin neljän viikon takaisista ja tämän päiväisistä ennen ja jälkeen dieetin -kuvista, ja hän yhdessä poikamme kanssa ideoi ja käsitteli kuvat mahtavalla tyylillä ja visuaalisella osaamisella anonyymeiksi. Pakko käyttää hyväksi, ymmärrättehän...?

Neljä viikkoa kului todella nopeasti, eikä tämä tähän jää. Huomennahan dieetti varsinaisesti loppuu, mutta itse hölläsin jo tänään. Halusin sunnuntain kunniaksi nauttia sämpyläaamiaisen! Päälle laitoin maalaismaksamakkaraa, kurkkua ja tomaattia. Olihan se toki hyvää, mutta en saanut odotettuja kiksejä leivästä, jota vailla olin sentään neljä viikkoa. Huomenna sitten ruisleipää! Söin myös makaronilaatikkoa, itsetehtyjä (ei sentään minun tekemiä) karjalanpiirakoita munavoilla, itsetehtyä (ei sentään minun tekemää) perunasalaattia ja itsetehtyä ananasrahkatorttua (juu, ei sentään minun tekemää). Iltapala oli dieetin mukaisesti rahkaa, mehukeittoa ja vehnäleseitä.

Aion jatkaa dieetin mukaista ruokavaliota lisäämällä hiilareita (leipää), ja viikonloppuisin kiskon mitä mieli tekee ja mitä muu perhe syö.

Kyllä tästä hyvä tulee :)



Kuvasta ei ehkä näy selkeästi sen pienuuden vuoksi numerot ja tekstit kunnolla. 9.1. aloitustilanteessa painoa oli 60,3 kg, tänään 6.2. painoa oli 57,4 kg. Yhteensä siis neljässä viikossa lähti 2,9 kiloa.

Jenkkakahvat ja ylävatsan raskauspallomaha saivat parhaiten kyytiä. Myös takaosastosta lähti jonkin verran. Mittausta en ole suorittanut, ne luvut voin päivittää myöhemmin.

-T-

torstai 3. helmikuuta 2011

Asiaa vaa'asta

Mieheni osti meille (tai minulle lahjana) vaa'an. Se on erilainen ja näyttää ehkä vähän eri lukemia kuin tuo anopin digitaalivaaka. En  käynyt tiistai-illan punnituksessa anoppilassa vaan tällä uudella vaa'alla ja en nyt sitten tiedä mikä tilanne oikeasti on. Uusi vaaka on siis sellainen perusviisarivaaka. Se näytti illalla n. 82-83 kg. Seuraavana aamuna (keskiviikko) kun punnitsin itseni alusvaatteissa luku oli n 81,5 kg. Pitäisi joku päivä samoihin aikoihin testata molemmat (anopin vaaka ja oma) niin voisi suhteuttaa vähän, että onko tässä onnistuttu.

Nyt en ole liikkunut (arkiliikuntaa; portaat ja kävely, kauppakassien sekä 4 kg painavan käsilaukun kantaminen, lähemmäs 20 kiloisen lapsen vetäminen ulkovaatteissa pulkassa jne, lukuunottamatta) sitten viikonlopun, jolloin lihaskuntoa tuli treenattua. Mutta olen pyrkinyt syömään terveellisesti ja keksitkin ovat saaneet olla rauhassa jo 3,5 viikkoa! Lämpimään kaakaohun sorruin tuossa yhtenä päivänä. Salaattia on tullut popsittua niin lounaaksi kuin päivälliseksikin.

bananas,beans,carrots,cheeses,eggs,food groups,fruits,grains,grapes,iStockphoto,Malcom Romain,meats,milk,oranges,potatoes,produce,rice,vegetables,food and drink,healthy lifestyle,dieting

Vedenjuonti on taas vähän vähentynyt, täytyy yrittää tsempata sen kanssa. Vatsakin voisi toimia vähän tehokkaammin ja nopeammalla aikataululla. Tuntuu, että vatsa on turvoksissa.

Positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia on myös tullut huomattua: portaissa ei enää hengästy niin helposti, iho näyttää paremmalta; ei ole paljoa näppyjä enää. Yleisesti ottaen olo on ehkä parempi :) Eli kaikenkaikkiaan vaikka niitä kiintymis- ja laihtumistuloksia ei tulekaan niin nopeasti kuin tahtoisi, niin tämä taitaa olla muutos parempaan suuntaan ja voi olla, että niitä tuloksia tulee pidemmällä tähtäimellä.

tiistai 1. helmikuuta 2011

Rock the pole and brake a hip :)

Sattuu, sattuu sattuu..olen ihan muusina :( olin eilen kokeilemassa tankotanssia Rock the pole tanssi studiossa. Menin aivan rohkeasti sinne hyvin mielin kunnes satutin itseni ja huomasin olevani aivan heikko ja löllö :D Jotenkin uskoin sen olevan hieman helpompaa.. en tiedä miksi. Siinä sitten yritin nostaa omaa painoani ylös sitä tankoa... auts.. ihan hyvä idea tää laihduttaminen.. vähemmän massaa nostella.

Vaikka koko tunti oli siinä mielin perseestä kun nilkkaan tuli iso patti ja mustelma, niin menen uudestaan ENKÄ vältä siitä että siellä muut osaa jo roikkua pää alaspäin jne! 

Muuten kuuluu hyvää, töissä on kiirettä ja sellaista. Ainiin, kävin myös sunnuntaina lenkillä ja huomasin, että hietsun hautausmaa on oiva paikka rauhalliselle lenkille. Sinänsä kauhea ajatus juoksennella siellä, yritän toki kunnioittaa vainajia sen sellaista. Ja paremmin minä siinä onnistun kuin noi koiran ulkoiluttajat, kunhan ei anna koirien pissailla hautakiville :(